Kenen etua päättäjä ajaa?

Politiikka perustuu luottamukseen. Kun päättäjät tekevät ratkaisuja, kansalaiset odottavat, että ne pohjautuvat yhteiseen etuun – eivät omiin tai lähipiirin hyötyihin. Tässä astuu kuvaan jääviys. Jääviyden arviointi ei ole yhdenmukaista kaikilla hallinnon tasoilla. Kansanedustajilla, kunnanvaltuutetuilla ja hyvinvointialueiden päättäjillä on kullakin oma asemansa ja erilaiset vastuut, jotka vaikuttavat siihen, miten jääviyttä tulisi tarkastella. Jääviyttä päättäjätasolla ei valvota riittävästi. Kunnissa ja hyvinvointialueilla viranhaltijat voivat puuttua selviin esteellisyyksiin, mutta politiikan puolella vastuu jää usein päättäjälle itselleen. Siksi tarvitaan enemmän valvontaa, koulutusta, läpinäkyvyyttä ja toimintakulttuuria, joka tukee itsensä jääväämistä eikä pidä sitä heikkoutena. On syytä miettiä, tulisiko usealla hallinnon tasolla samanaikainen työskentely estää.

Kuntapolitiikka toimii usein tuttujen kesken. Pienissä kunnissa valtuutettu voi olla esimerkiksi kunnan urakoitsija, koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja tai paikallisen yhdistyksen vetäjä. Siksi jääviyskysymykset ovat arkipäivää. Kuntalaki velvoittaa jääväämään itsensä, jos päätös koskee omaa tai läheisen etua. Käytännössä vastuu jää kuitenkin usein itse päättäjälle – ja se voi johtaa siihen, että jääviystilanteita ei tunnisteta tai niistä vaietaan hiljaa.

Hyvinvointialueet ovat uusi hallinnon taso, mutta jääviyden ongelmat eivät ole uusia. Moni aluevaltuutettu työskentelee itse sosiaali- tai terveydenhuollossa – juuri niiden palvelujen parissa, joista aluevaltuustot päättävät. Kun terveydenhoitoalan työntekijä äänestää oman työnantajansa resursseista, tilanne voi olla lain mukaan sallittu, mutta herättää oikeutetusti kysymyksiä puolueettomuudesta. Jääviys ei ole vain juridinen kysymys – se on myös luottamuksen kysymys.

Äänestäjinä meidän tehtävämme ei pääty vaalipäivään. Meidän on seurattava päätöksentekoa, kysyttävä sidonnaisuuksista ja vaadittava avoimuutta. On osattava erottaa rehellinen vaikuttaminen omien etujen ajamisesta. Kun äänestämme henkilöä, jolla on suora taloudellinen intressi päätettäviin asioihin – esimerkiksi oma sote-työpaikka – on syytä pohtia, voiko hän todella toimia puolueettomasti. Jääviyden tarkastelu ei ole vain muodollisuus – se on osa demokratian ydintä. Kun politiikka näyttää esimerkkiä puolueettomuudesta, myös kansalaisten luottamus kasvaa.

13.4.2025